Joulunviettoa

Joulu oli ja meni. Itse vietin jouluni mummini luona Imatralla ja ponista huolehti hoitajamme Annika. Annika pärjää ponin kanssa hienosti, vaikka hevostelusta on taukoa ollutkin, niin silti luotan siihen, että ongelmia ei tule. Torstaina, aatonaattona, kävin viemässä ponille kaksi punaista jouluomenaa, jotka se rouskutti kovin innostuneena. Toisena joululahjana oli saavi, josta poni saa syödä ruokansa. Väriltään tietysti mikäpä muukaan, kuin pinkki. Kovan pakkasen vuoksi ei poni päässyt ulos, kun ei sillä olisi pihalla ollut kavereita. Sanoin kyllä, että Aapon voi laittaa vaikka yksinkin ulos. Eiköhän se pysy tarhassa, tai laittaa sitten vaikka siihen, missä yleensä emänsä ja pikkuveikkansa on. Aapolla nimittäin turpoaa jalat, jos joutuu olemaan sisällä. Sitä varten ostinkin sitten linimenttiä, että jos meinaa alkaa kerätä seisomisesta nestettä, niin kävelylenkki ja sitten vielä tarpeen vaatiessa linimenttiä jalkoihin.

Jouluna tosiaan Annika kävi hoitamassa Aapon ja meidän tallinpitäjä huolehti ruokien laiton. On aivan ihanaa, kun on sellainen tallinpitäjä, jolta voi pyytää ruokien laiton! Onhan tuo kuulemma muutoinkin laitellut noita ponin ruokia, kun ne muuten jäätyvät tallikäytävällä (Aapo asuu ns. kylmätallissa). Ihan kiva, eikä meiltä edes veloiteta ylimääräistä moisesta palvelusta. Lieköhän tämä ekstrapalvelu siitä hyvästä, että Aapo on tallinpitäjämme ensimmäinen omakasvatti. Siitä saa kyllä pitää oikein kunnolla huolta, kun  tallinpitäjä on kaveri ja ensimmäisen hoitohevoseni omistaja! Näin sitä maailma etenee. Tuostakin on aikaa jo sen neljä ja puoli vuotta. Aika rientää.

Asiaan takaisin. Eli siis jouluna Annika hoiti ponin, facebookista olin vähän vakoillut, ja kävelyllä olivat ponin kanssa käyneet. Annikalla oli ollut kaveri mukanaan, ja kivasti Annika kysyi, että onhan okei, jos kaveri tulee mukaan. Annoin luvan, ja sen seurauksena pääsin näkemään kuvan Aaposta ja Annikasta, jotka ovat matkalla kävelylle. Ihanasti oli Annika laittanut ponille tuon ohuemman toppiksen, jossa heijastinreuna, jalkoihin heijastimet ja päävermeinä suitset. Liinan kanssa olivat käyneet kävelyllä. Aapo olisi kuulemma halunnut mennä nakuna, mutta Annika oli todennut ponille laittavansa itselleenkin heijastinliivin, että näyttävät sitten yhtä hölmöiltä! On se hyvä, kun löytyy hoitajaltakin huumoria! Aapo oli ollut kävelyllä kuulemma oma itsensä, huudellut koirille (nyt se sekaantuu jo muihinkin lajeihin...) ja ihmisillekin. Kahlailemaankin oli päässyt runsaan lumen vuoksi. Lumenkin syönnin poni oli kävelyllä keksinyt janoon. Fiksu poni.

Nyt sitten pääseekin kotiin paluun jälkeen taas touhuamaan itse ponin kanssa, ihanaa päästä tallille taas. Töitäkään ei nyt ole tavallista enempää ja koulusta loma jatkuu vielä. Siispä on hyvin aikaa käydä tallilla!

Uuden opettelua

Aapolla oli tänään oikein kunnon opettelupäivä. Kesällä vuokraamani Tintti-tamman omistaja, Nea, oli mukanani tallilla ja auttoi ohjasajo-opetuksessa. Tosin ennen tallille menoa käytiin Hööksissä ja ostin Aapolle toisen otsapannan, tosin sekin on cob-kokoa, joten ei kovin kauaa käy ponille. Täytyy käydä vielä full-koon panta hakemassa :). Panta on bling, muttei liian, sillä siinä on mustat kivet.

Tallille päästyä sovitettiin Nean kanssa hakemiamme, Tintille liian pieniä, loimia, joista toisen sitten päätin ottaa. Lisäksi sain Nealta ostettua suojat (hivutus ja jänne) sekä lyhyen satulavyön. Vyö onkin hyvä, sillä juuri lyhyttä tarvitsen. Ohjasajovyössä kun on niin pitkät vastinhihnat, että mukana tullut mahavyö on viimeisissäkin aavistuksen liian pitkä - vyö valuu eteenpäin. Ehkäpä täytyy hakea ponille vielä häntäremmikin? Ostoslistalla kun on jo ajopiiska ja pidemmät ajo-ohjat, ohjasajoon tarkoitetut.

No, päästiin sitten ohjasajamaankin ja kyllä Aapo ihan hyvin osasi olla. Oli muutenkin ollut todella rauhallinen tänään. Vähän turhan paljon se kyllä seuraa ihmistä, ei aina tajua väistää. Saatiin kuitenkin poni kulkemaan niin ympyrällä kuin suoraankin. Kääntyminenkin onnistui hetken opettelun jälkeen, vaikkei sekään vielä ihan hirmu hyvin suju. Neakin totesi, että oikea kierros on ponille vaikeampi, vasempaan paljon helpompi, hyvä huomio jo nyt, kun ottaa huomioon, että Nea ratsukouluttaa Aapon sitten reilu vuoden päästä.

Yleisesti tämä päivä oli hyvä, poni oli nätisti ja kiva, muutenkin onnistunut vaikka pikainen tallipäivä. Nea antoi käskyksi herkistää ponia raipalle, harjoitella ihmisen väistämistä ja ostaa ajopiiska sekä pidemmät ajo-ohjat. Siispä täytyy suunnata tässä taas joku päivä Hööksiin. Mieluiten jo maanantaina, niin saa tuon Hööksin -10% alennuksen vielä hyödynnettyä.

Valkea joulukuu

Nyt joulukuun alettua valkeana on taas hyvä laittaa päivitystä tänne Aaponkin blogiin. Ponille on tullut pakkaspäivien ratoksi hommattua pari uutta loimea, Hööksistä, kuten sadeloimikin. Ensin hommasin 200g täytteellä olevan toppaloimen, jossa heijastava alareuna. Showmasterin Reflective kyseessä. Tämän loimen Aapopaapo saa päälleen noin 15-20 pakkasasteen kieppeillä, mahdollisesti myös jo -10 asteen kieppeillä, jos tuulee. Muuten pyritään pitämään ilman takkia pihalla, jos vain mahdollista. Kovemmille pakkasille kävin etsimästä Hööksistä Showmasterin Fullneck Outdoor toppaloimea, jossa on 300g täyte. Kaulakappalekin tuossa on, vaikka sitä ei periaatteessa Aapo tarvitsisi. Mutta ostin kuitenkin, on niin kivan näköinen tuo takki. Pohdin myös, että jos olisi tallitoppiksen ostanut samaa sarjaa (200g täyte), mutta jätin sen sitten ostamatta, sitä ei nimittäin ainakaan myymälässä ollut sopivaa kokoa, eikä Aapo kyllä sellaista tarvitsekaan. Toppisten lisäksi ostin ponille karvavuori fleecen, siis tällaisen, sillä tuo on vaan niin mielettömän ihana! Se on sitten keväällä kiva laittaa ponille päälle siksi aikaa, kun saa kuivua pesusta ja noin. Ja myös liikutukseen se on hyvä, tuon voi laittaa pakkaskeleillä ohjasajo vyön alle aivan ongelmitta.

Muuten on tosiaan ponin kanssa touhuiltu tuttuun tapaan maastakäsin. Kävelyillä on käyty ja tällä viikolla kokeiltiin ohjasajoakin. Ei Aapo sitä kyllä oikein meinannut ymmärtää. Maanantaina meillä kävi hoitajaehdokas, eräällä tarinafoorumilla tutustumani Annika innostui, kun ehdotin Aapoa hoidokiksi, hänen valiteltua sitä, ettei ole heppaillut ainakaan vuoteen. Niin sitten Annika kävi maanantaina tutustumassa Aapoon ja kovin mielellään kuulemma alkaisi ponia hoitamaan. Minullehan se sopii oikein hyvin, koulu, yötyö ja poni sekä poikaystävä kun on hieman mielenkiintoinen yhtälö. Annikan käydessä käytiin yhdessä kävelemässä Aapon kanssa, Aapo näytti taas "parhaita" puoliaan, kun riekkui ja oli aivan täpinöissään lumesta. Poni muuten myös paleli maanantaina, kun tallille tullessani ajattelin laittaa sen pihalle ilman loimea, niin meni alle 10min, kunnes poni tärisi. Takkia vaan niskaan sitten ja heinää eteen. Kävelylläkin pidettiin toppis päällä, onhan siinä heijastava alareuna, ja päässä oli Hööksistä ostettu nahkariimu. Sellainen, missä on vaaleanpunaiset pehmusteet ja turpahihnassa vaaleanpunaisia strasseja. Pitääpä mainita vielä, että Annikan mielestä meillä on aivan oikea väri edustettuna varusteissa, kun on vaaleanpunaista. Itsehän olen tietenkin samaa mieltä. Maanantaina juoksutin myös hieman, pahimpia energioita pois, ja ponihan tykkäsi, kamala vauhti sillä oli liinan päässä...

Keskiviikkona tosiaan ohjasajettiin, se oli haastavaa, sillä poni ei oikein ymmärtänyt miten käännytään yms, mutta onneksi voin kysyä parilta kaveriltani neuvoja siihen, miten saan ponille ohjasajon opetettua. Eiköhän Aapo ohjasajonkin nopeasti opi, kuten niin monet muutkin asiat. Keskiviikkona tuli myös koristeltua karsinaa hieman jouluisemmaksi ja nojailinpa kevyesti ponin selkäänkin jo. Ei mitenkään paljoa, kertaalleen laskin vähän painoa ja katsoin mitä poni tuumasi. Ei mitään! Käänsi vain korvat taakse ja kuunteli, muuten seisoi nätisti aloillaan. Ratsukoulutuksenkaan kanssa siis tuskin tulee mitään ongelmia, kun sitä ensi syksynä lähdetään touhuamaan. Nyt on vuosi hyvin aikaa keskittyä ihan vain ohjasajoon, kävelylenkkeihin ja maastakäsin touhuiluun. Kyllä ponista vielä hieno oripoika tulee!

Ensiviikolla voisi yrittää tehdä ponista kuvapostausta, jos vaikka saisi jotain kivoja talvisia kuvia räpsittyä tallilla, ja jos sinne vaikka ehtisi ensi viikonloppuna valoisaan aikaan niin, että voisi irtojuoksuttaa, ja kuvata sitä sitten.

Rauhaisaa joulunodotusta kaikille!