Höntsäviikko tiedossa

Kävin tänään tallilla Ainon kanssa kaksin, ja koska Aapolla ei ole nyt vähään aikaan ollut kunnollista vapaa-jaksoa, päätin sille tämän viikon sellaiseksi antaa. Tällä viikolla on siis tarkoitus liikuttaa Aapoa vain maastakäsin tai touhuta muuten maastakäsin. Tai ainakaan itse en ole ajatellut kapuavani selkään tällä viikolla, ellen sitten joku päivä intoudu käymään selässä ilman satulaa vähän kävelemässä. Varsinaisesti ei kuitenkaan ole tarkoitus ratsain tällä viikolla työskennellä. On siis ratsastuslomaa.

Tänään Aapo oli pihalla kun tulin tallille, tai oikeammin sitä oltiin juuri hakemassa sisälle. Harjailin mutakuorrutuksen hankkineen ponin käytävällä oikein perusteellisesti ja sitten vähän hemmottelin ponia rapsuttelemalla sitä. Painelin myös vähän Aapon selkää, ajatuksena katsoa aristaako se selkäänsä. Ei ilmennyt aristelua. Aino sai käydä pari kertaa myös istumassa Aapon selässä ja tänään poni ei ollut kovin tyytyväinen Ainon ratsastusyrityksiin. Tyttö kun potki jaloillaan kovasti ja olisi halunnut liikkua. Aapo malttoi kuitenkin ola rauhassa ja seisoi nätisti vain luimistaen korviaan. Aapon ilmeestä näin, ettei se ollut tilanteeseen kovin tyytyväinen, joten Aino pääsi takaisin syliini ja taputtelin sitten nätisti ollutta Aapoa itse. Vähän Aapo tänään oli kiukkuinen Ainon suhteen, mutta käyttäytyi kuitenkin asiallisesti.

Tällä viikolla ei välttämättä ole kuvia juurikaan tiedossa, ja voi olla, että teen viikosta koostepostauksen viikonloppuna. Postauksia ei siis välttämättä tule jokaisen tallireissun jälkeen.

Baana auki!!

Aapolla oli tänään irtojuoksutuspäivä, sillä lupasin äidilleni, etten viivy tallilla kauaa ja lisäksi halusin antaa ponille vähän vaihtelua. Asta oli jo viikolla irtojuoksuttanut Aapoa käydessään ja päiväkirjan mukaan poni oli nauttinut suunnattomasti. Koska sain kaverin mukaan kuvausavuksi, oli tiedossa myös kuvia. Näistä kuvista kiitokset Amandalle!

"Tää on tää mun 4v, joka hyppii niskaan."

Jalaton maggara

Otettiin kertaalleen miniestekin.

4v rakennekuva

Huippufiilis!

Tänään tuli talleillessa aivan mieletön huippufiilis. Aapo oli aika kivasti jo kuntoon laittaessa, vaikka toki vähän kenkkuilikin. Pääasiassa poni oli kuitenkin nätisti ja varustaminen sujui hyvin. Taluttelin Aapon kentälle ja nousin vasta siellä selkään. Poni ei aluksi olisi malttanut seistä, mutta kun sain ohjat kaulalle suostui Aapokin seisomaan. Pääsin selkään ja annoin ponin kävellä pitkällä ohjalla kenttää ympäri. Aapo käveli nätisti, vaikka vähän katselikin ulos ja ajoittain jännittyi. Ei kuitenkaan sinkoillut, ennen kuin tallinpitäjämme saapui kotiin. Silloin poni loikkasi vähän, mutta rauhoittui kohtalaisen nopeasti.

Kerran Aapo lähti omin luvin raviin, mutta kohtalaisen nopeasti sain ponin takaisin käyntiin ja matka jatkui. Käveltiin aikamme ja kun otin ohjat, jatkettiin työskentelyä käynnissä. Pyörin lähinnä pääty-ympyrällä ja yritin saada ponin kuuntelemaan ja myötäämään. Aapo ei kuitenkaan tuntunut olevan samaa mieltä kanssani, vaan katseli ulos ja puski sisäpohjetta vasten. Ajoittain se kuitenkin suostui menemään ihan nätisti. Tehtiin vähän peruutuksia ja kokeiltiin vään pohkeenväistöä myös.

Aapo oli aika hidas pohkeelle koko ajan, mutta siitä huolimatta se tuntui todella kivalta ratsastaa. Otin vähän ravia molempiin suuntiin ja laukat nostin myös. Vasemmalle Aapo nosti todella kivasti todella hyvän ja rauhallisen laukan. Sisäpohjetta vasten poni puski kovasti, mutta laukkasi nätisti ja hidasti hyvin pyynnöstä. Oikealle ei nosto sujunut niin hyvin ja pari kertaa tuli vastalaukka ennen kuin sain ponin nostamaan oikean laukan. Kun sain oikean laukan nousemaan mentiin kierroksen verran laukkaa ja sitten raviin ja vähän ajan päästä pitkät ohjat ja käyntiin. Käveltiin jonkin aikaa ja tallinpitäjämme tuli avaamaan portin ja työntämään Ainon vaunut tallille. Aapo käveli tiellä pitkin ohjin todella nätisti, vaikka katselikin kanoja kovin terhakkana. Pihassa tulin alas ja seistiin siinä sitten aikamme ennen kuin päästiin talliin.

Aapo pääsi suoraan karsinaansa missä riisuin sen ja poni pääsi iltaheinilleen. Palkkioksi hienosta käytöksestä Aapo sai omenan, jonka se rouskutteli oikein tyytyväisenä ja onnellisena.

Tuulen viemää

Tuulinen sää taisi viedä Aapolta järjen mennessään sillä samalla hetkellä, kun astuttiin tallista ulos. Äitini oli tallilla mukana ja ponihan päätti näyttää tosiaan kaikki huonoimmat piirteensä. Tallissa jo piti temppuilla ja käyttäytyä todella huonosti. Sain kuitenkin ponin ripeästi varustettua ja päästiin siirtymään pihalle. Olin juuri aikeissa kivuta ponin selkään, kun se pomppasi ja meinasipa hypätä pystyynkin. Komensin Aapoa ja yritin parhaani mukaan rauhoitella sitä äänellä. Kovin helppoa ei ponin rauhoittaminen ollut, mutta sain sen kuitenkin sen verran asettumaan, että pääsin selkään. Äitini lähti avaamaan portin ja itse pyrin saamaan Aapon keskittymään rauhalliseen etenemiseen.

Päästiin kentälle ja Aapo oli aika meneväisellä tuulella. Se selvästi kävi todella ylikierroksilla kovan tuulen vuoksi ja kyttäili aivan kaikkea. Monet kerrat poni otti jalat alleen ja jokaisella kerralla tehtiin sitten vähän  töitä siinä kohdassa, missä karattiin. Aika monet ympyrät ja voltit tuli tehtyä, mutta kun vihdoin sain ponin toimimaan kohtalaisen hyvin käynnissä, otettiin ravia molempiin suuntiin ja parit laukkapätkät myös. Näiden jälkeen Aapo alkoi toimimaan kivasti ja otin muutaman hypyn pikkuesteelle, joka kentällä oli.

Ratsastin noin tunnin verran ja sitten lähdettiin talliin. Aapo oli aika kiva, mutta jalat ja selkä oli kyllä ratsastuksen jälkeen itsellä kipeät, sen verran paljon poni pomppi. Tallissa riisuin Aapolta kamat pois ja Aino pääsi tervehtimään ponia. Innostuin sitten nostamaan Ainon myös Aapon selkään istumaan, kun ponihan oli tietysti käytävällä kahdelta puolen kiinni. Aapo seisoi todella nätisti aloillaan, vaikka Aino aika kauan ponin selässä olikin. Tyttö tykkäsi kovasti ja pärisyttelikin Aapolle hirmuisesti. Äitini otti kuviakin tästä tilanteesta ja nämä alla olevat kuvat ovat siis äitini kuvaamia.

Tänään lähdin tallille aamupäivästä kaverini Amandan kanssa ja totesin jo heti tallille päästyämme, että reissu tulisi kestämään kauan. Roxy ja Ponny menivät juuri saapuessamme kentälle, joten jouduttiin sitten jonkin aikaa odottamaan. Juttelimme tallinpitäjämme Mian kanssa ja kaverini pääsi sitten kokeilemaan Nostalgiaa, ajatuksena mahdollinen vuokraus. Avustinkin Amandaa laittamaan Nostalgian kuntoon ja menimme sitten kentälle. Roxy lähti kentältä jo ennen kuin menimme Nostalgian kanssa sinne, mutta Ponny oli siellä vielä. Kun Ponnykin lähti, niin päätin käydä laittamassa Aapon kuntoon, kun Dänin omistaja lupasi tulla auttamaan portin kanssa. Hän avusti minut myös pihassa selkään, ja Aapo pääsi samalla vähän kurinpalautukseen. Meinasi ruveta uhoamaan Dänin omistajalle, joka vastasi uhoamiseen terävällä potkulla ryntäille. Aapo tajusi heti, ettei hänelle kannata ryttyillä ja olikin sitten hyvin asiallinen kun kapusin selkään. Dänin omistaja myös auttoi meitä ohittamaan vastaan tulevan auton, kun itse vähän moisia tilanteita arastelen sen vuoksi, että pari kertaa on meinattu joutua nokkapokkaan auton kanssa Aapon alettua riehumaan. Aapo seisoi aika kivasti Dänin omistajan vieressä, kun tämä avasi meille porttia ja olin hurjan iloinen tästä hienosta käytöksestä.

Amanda ratsasti Nostalgialla samalla kun itse menin Aapolla ja eihän siitä Aapon etenemisestä meinannut tulla mitään. Poni ensinnäkin säikkyi ja kyttäili kaikkea, reagoi kaikkiin Nostalgian liikkeisiin ja oli aivan järkyttävä. Kaiken lisäksi kentän ohitse meni yhdessä vaiheessa kuorma-auto, jota molemmat ponit säikähtivät todella isosti. Aapo pomppi todella isoja loikkia ja pukittelikin melkoisesti. Nostalgia vain teki U-käännöksen, pukitti vähän ja yritti paeta paikalta. Amanda selvisi Nostalgian kanssa kuitenkin hyvin.

Melko pian Amanda sitten lähti Nostalgian kanssa pois kentältä ja sain otettua Aapolta virtaa pois kunnollisilla ravipätkillä ja vähän pidemmillä laukkavedoilla. Kun Nostalgia lähti pois kentältä, rauhoittui Aapo hurjan paljon ja saatiin tosiaan ihan kohtalaisen hyviäkin pätkiä. Aapo oli toki vähän säpäkkä edelleen, mutta keskittyi työntekoon paremmin. Ravissa poni toimi aika kivasti ja sain sen ajoittain rentoutumaankin vähän. Laukka toimi molempiin suuntiin aivan superisti ja poni saikin paljon kehuja laukkapätkien jälkeen. Laukattiin noin puolitoista kierrosta molempiin suuntiin ja vain kerran Aapo yritti tiputtaa itse raville, mutta jatkoi nätisti, kun annoin pohkeita ja sanoin "jatka". Hieno poni!

Lopettelin aika pian laukkojen jälkeen, sillä Pikkis oli tulossa kentälle, ja halusin lopettaa Aapon kanssa rentoon hetkeen. Mia tuli avaamaan meille portin ja päästiin poistumaan kentältä. Tallin pihassa tuli Pikkis vastaan ja toki pappaa piti vähän säpsyä. Päästiin kuitenkin pihaan ja istuin sitten Aapon selässä siihen asti, että Pikkis oli päässyt kentälle. Tallissa poni pääsi käytävälle riisuttavaksi ja sitten karsinaansa. Kävin Amandan kanssa viemässä Nostalgian ulos ja sitten palasin talliin laittamaan Aapon kamat paikoilleen. Juttelin myös Dänin omistajan kanssa ja hän lupautui vähän touhuamaan Aapon kanssa illalla. Poni on siis oletettavasti saanut vähän käytöskoulua tänään iltasella! Aapo pääsi tänään maistamaan liikutuksen jälkeen vähän melassivettäkin, tykkäsi kovasti.

"Omnom, melassivettä, namnam"

"Hmm, pitäisköhän laittaa takki päälle"

Sataa sataa ropisee...

Keli oli suorastaan järkyttävä tänään ja olikin sen vuoksi omalla tavallaan masentavaa mennä tallille. Koska meidän entinen hoitaja Amanda ei tänään päässytkään mukaan sain pyydettyä Astan apukäsiksi. Astan poikaystäväkin ilmoitti tulevansa tallille, kun olimme matkalla ja hän olikin jo tallilla harjailemassa Aapoa, kun saavuimme. Aapo oli nätisti käytävällä Samin harjatessa sitä ja Asta sitten avusti Samia varustamaan ponin. Itse sain tällä välin syöttää Ainon, vaihtaa housut ja laittaa Ainon vaunut ulkoilukuntoon sadesäähän.

Kapusin Aapon selkään jo pihassa, missä poni taas pelleili aikansa. Heti selkään päästyäni poni loikkasi ja pukitti pienesti. Jostain se veti selvästi vähän kierroksia. Päästiin kuitenkin kentälle ja aloin heti tekemään Aapon kanssa voltteja sekä pysähdyksiä. Aapo alkoi kohtalaisen nopeasti kuuntelemaan aika kivasti, mutta oikeastaan kunnolla poni alkoi kuuntelemaan vasta parin ravipätkän jälkeen. Samilla ollutta sateenvarjoa Aapo varsinkin katseli alkuun, mutta tottui siihen nopeasti ja kyttäili sitten kaikkea muuta aina välillä. Mentiin Aapon kanssa myös eilen saatujen ohjeiden mukaan mahdollisimman paljon pidemmällä ohjalla, ja sen vuoksi mentiinkin paljon käyntiä pitkin ohjin. Aapo toimi tänään todella kivasti ja harmittaa oikein, että kelin vuoksi ei kuvia saatu. Vaikka Aapo ei tosiaan ollutkaan aivan parhaimmillaan tänään, oli se silti kivan reipas ja kuuliainen. Poni ei myöskään hermostunut, vaikka itse yhdessä vaiheessa sekoilin selässä todella pahasti ja meidän pohkeenväistö yrityksestä tulikin jotain peruutuksen, makaroonimutkalla olemisen ja pohkeenväistön välimuotoa. Noh, annettiinpahan Astalle ja Samille hyvät naurut!

Pitkin ohjin tehdyn pitkän käyntipätkän jälkeen otin laukat molempiin suuntiin. Ensin vasen, joka on Aapolle helpompi ja se nousikin todella mallikkaasti, pienin avuin. Aapo myös jatkoi laukkaa todella nätisti ja laukkasimmekin kierroksen verran. Oikeaan kierrokseen ei meinattu ensin saada nostoa onnistumaan, kun poni venkoili todella paljon (Aapo halusi porttipäässä katsoa koko ajan tallille päin). Sain kuitenkin ponin nostamaan laukan nätisti ja heti ensimmäisellä kerralla tuli jo puhdas oikea! Laukattiin vajaa kierros, jonka jälkeen heitin raipan pois ja kokeilin uuden noston ilman, että raippa on matkassa mukana. Tällä kertaa nosto onnistui vielä paremmin ja Aapo laukkasi todella nätisti. Olin poniin todella tyytyväinen!

Loppuun käveltiin pitkin ohjin monta kierrosta ja tein muutamia pysähdyksiä sekä voltteja taas. Tallille päin poni käveli nätisti ja tallin pihassa annoin Astan ottaa ponin talutettavakseen, sillä omat sormet olivat niin jäässä kuin olla voi. Fiilikset olivatkin melko jäätävät, sillä en tosissaan tuntunut pystyvän pitämään mistään kiinni. Saatiin poni käytävälle ja Astan kanssa riisuttiin poni yhdessä. Itse kirjoittelin päiväkirjan samalla, kun Asta loimitti ponin ja sitten suuntailtiinkin kotiin päin.

Huomenna ponilla on tiedossa vapaapäivä ja lauantaina menen iltapäivällä tai alkuillasta tallille. En vielä tiedä sataprosenttisen varmasti, että kenet saan avukseni mukaan, mutta uskoisin kuitenkin jotkut apukädet saavani.

Kotiläksyjä kerrakseen!

Kävin tänään tallilla entisen työkaverini Amandan ja hänen avopuolisonsa Janin kanssa. Keli näytti alkuun todella kurjalta, mutta onneksi parani juuri sopivasti, kun saavuimme tallille.

Aapo oli valmiiksi sisällä, joten otin sen vain suoraan käytävälle ja Amanda sai ponia harjailla. Itse lueskelin Astan kirjoitukset alkuviikolta ja viikonlopulta samalla kun keräilin ponin varusteita käytävälle. Aapo oli vähän häslä ja Amanda pääsikin komentamaan ponia. Hienosti pärjäsi Amandakin Aapon kanssa, vaikka poni ei mikään maailman kiltein olekaan.

Kapusin ponin selkään jo pihassa, missä piti taas vähän hörheltää. Matka kentälle meni varsin tepsutus tunnelmissa, kun poni tikitti kuin aikapommi. Pysyi kuitenkin nätisti ja kuunteli. Kentällä sitten poni oli taas aika tättärää, ja ensimmäinen pomppu tulikin kun olimme kävelleet vain puoli kierrosta. En tiedä oikeastaan, että mitä tapahtui, mutta Aapo teki jonkun aivan ihmeellisen loikan ja pomppasi sivulle. Amandan mukaan ei loikka ollut edes iso. Tämän jälkeenkin Aapo säpsyili ja kyttäili jonkin verran, mutta alkoi kuitenkin kohtalaisen pian kuuntelemaan.

Poni sai jonkun ihme hepulin

Tein käynnissä aluksi paljon voltteja ja ympyröitä sekä peruutuksia. Aapo toimi pysähdyksissä ja peruutuksissa hienosti, volteilla ja ympyröillä oli taas melko kankea. Kuunteli pohjetta kivasti ja vastasi myös ohjaan ihan OK:sti. Ravissa Aapo olisi halunnut kovasti juosta alta pois ja jouduinkin himmailemaan menoa aika paljon. Aapo myös kyttäili jonkin verran, sillä Jani teki kentällemme puroja, jotta vedet valuisivat pois. Aapo meni hienosti vesilätäköistä ja tuon pikkuisen puron ylitse.

Poni ojentaa etujalkaa hienosti, ratsastajan katse on karannut väärään osoitteeseen

Laukka ei ollut tänään mikään vahva askellaji, vaikka poni sitä alkuun yritti itsekin tarjoilla. Vasempaan sain ihan kivan ja rauhallisen noston, johon olin todella tyytyväinen. Aapo myös jatkoi laukkaa hienosti kokonaisen kierroksen verran ja siirtyi myös raviin aika nätisti. Oikealle kun otettiin nostoa, niin poni yritti vain juosta alta pois. Otin rauhallisempaan vauhtiin ja hipaisin kevyesti raipalla samalla, kun annoin laukkapohkeet. Poni vimmastui tästä ja painoi kokonaisen pitkän sivun menemään aivan järkyttäviä pukkipomppuja joiden seurauksena itsekin päädyin yhden tai kahden pukin ajaksi satulan eteen istumaan. Sain kuitenkin kammettua itseni takaisin satulaan ja ponin pysähdyksiin. Helppoa se ei ollut, mutta onnistui kuitenkin, kun poni tajusi menneensä nurkkaan, jossa oli muutama puomikin maassa.

Vastalaukka, mutta poni nosti hienosti ja laukkasi rauhallisesti

Amandan kanssa todettiin, että molemmat olimme varmoja tippumisestani, mutta onneksi tosiaan en tippunut. Uusi yritys laukannostolle ja nyt poni nosti nätisti, vaikka nostikin vastalaukan. Kehuin sitä kuitenkin, koska nosto oli rauhallinen ja Aapo jatkoi laukkaa hienosti pohkeista. Laukkapätkien jälkeen jatkoin hieman ravissa ja käynnissä, jonka jälkeen houkuttelimme Amandan kanssa Janin kiipeämään Aapon selkään.

Jani ei ole ratsastanut pariin vuoteen, mutta on kilpaillut aiemmin käsittääkseni melko ahkerastikin. Hän on huomattavasti minua ja Astaa osaavampi ratsastaja, joten halusin hänen käyvän Aapon selässä ihan vain senkin vuoksi, että saisin kokeneemman mielipidettä siihen, millaisia harjoituksia Aapon kanssa kannattaisi tehdä. Jani touhusikin käynnissä jonkin aikaa, kunnes kokeili myös ravin ja laukan. Laukassa Aapo tarjosi myös Janille vastalaukkaa, mutta laukkasi aika nätisti. Käynnissä poni kulki nätisti ja alkoi aika hyvin kuuntelemaankin Jania. Ravissa Aapo puolestaan näytti vähän raviponilta taas, kun olisi halunnut vain painaa menemään. Jarrut kuitenkin toimivat kuulemma oikein hyvin menohaluista huolimatta!

Jani sanoi Aapon tarvitsevan paljon käyntiä ja ravia pitkin ohjin sekä taivuttelua. Nämä saatiin kotiläksyksi. Lisäksi hän suositteli hankkimaan Aapon satulan alle liukuestegeelin, sillä hän havaitsi ponin taipuvan oikealle paremmin, kun satulan sai vähän "keikkaamaan" oikealle. Jani sanoi myös, ettei Aapo ole ollenkaan paha, vähän jäykkä vain ja tarvitsee paljon jumppaamista. Yritin houkutellakin Jania pitämään joskus meille tuntia, ja nyt illalla sain Amandalta kuulla, että Jani voisi mahdollisesti joskus meille tulla tuntia pitämäänkin.

Kiipesin itse vielä hetkeksi Aapon selkään, kun Jani lopetti ja kävelin muutaman kierroksen loppukäynteinä. Tein siinäkin vielä vähän voltteja ja hain ponin sen verran kuulolle, että uskallettiin kentältä poistua. Tulin tallin pihassa alas ja poni takaisin käytävälle. Riisuin varusteet ja Amanda sai harjata ponin. Juteltiin vielä siinä tallissa Aaposta samalla, kun kirjoitin päiväkirjaa ja Amanda väsäsi ponille letit otsatukkaan. Harmi, ettei tullut otettua noista leteistä kuvaa.

Päivän saldona siis on:

- kotiläksyinä paljon käyntiä ja ravia pitkin ohjin

- kotiläksyinä paljon taivuttelua ja jumppaa

- kotiläksyinä enemmän rentoutta ratsastukseen, etenkin ratsastajalle!

- ostoslistalle liukuestegeeli

Tuulen tuiverrusta nurkissa

Alunperin suunnitelmiini ei kuulunut talleilu viikonlopun aikana, mutta koska pikkusiskoni halusi koulutyötään varten kuvata Aapoa, niin lähdimme sitten lauantaina tallille katsomaan Astan ratsastusta. Aapo oli käytävällä aika nätisti, vähän jotain pelleili ja Asta sitä joutui komentamaan. Siskoni hieman arastelee Aapoa, joten hän ei paljoa siinä tallin puolella viihtynyt. Hän kuitenkin sai kuitenkin otettua hienoja kuvia, kun kävin Ainon kanssa paijailemassa Aapoa. Poni oli todella nätisti, kun Aino sitä silitteli, vaikka tyttö meinasikin kiskoa ponilta karvat irti. Hieno Aapo!

"Heippa, mä olen Aino!"

Keli oli todella hirveä, mutta siitä huolimatta Aapo oli aika kivasti kentällä. Vähän toki keräsi kierroksia tuulesta, mutta pysyi nätisi kuulolla ja Asta sai sen hyvin ratsastettua läpi. Aapo itseasiassa alkoi mennä nätisti jo yllättävän nopeasti. Normaalisti sen kanssa saa aina alkuun "tapella" jonkin aikaa, ennen kuin poni antaa periksi ja alkaa kuunnella. Lauantaina oli kuitenkin selvästi hyvä päivä ja poni oli asiallisesti. Todettiin Astan kanssa, että meksikolaiset sopivat Aapolle kaikinpuolin hyvin, sillä se näytti ja kuulemma myös tuntui heti alusta alkaen jo paljon miellyttävämmältä, kuin toisilla suitsillamme!

Näin mentiin hienosti jo aika alkuvaiheessa käynnissä.

Pari kertaa Asta meni ponin kanssa maapuomit käynnissä ja Aapo nosteli jalkojaan hienosti. Aapo näyttikin aivan siltä, kuin se olisi ajatellut maapuomien olevan aivan peruskauraa ja siten aivan lastenleikkiä. Ravissakin poni toimi aika kivan näköisesti, vaikka vähän meinasikin kuikuilla tuulisen sään vuoksi. Rentoutui kuitenkin kivasti ja meni ajoittain todella nätin näköisiä pätkiä, kuten meni alussa jo käynnissä.

Virtaa oli selvästi taas paljon, mikä ilmeni yhtenä omatoimisena laukannostona. Jos se olisi ollut pyydetty nosto, olisi se ollut todella maltillinen ja hyvä nosto. Myöhemmin kun Asta nosti ponilla laukkaa, tuli nostot tuttuun tapaan ensin pukkien kautta. Sitten saatiin oikealle yksi todella hieno nosto ja siihen olikin sitten päivän treenit hyvä lopettaa, varsinkin kun poni jatkoi laukkaa pyynnöstä hienosti. Monesti Aapolla on nimittäin tapana rikkoa raville, jos ohjausta on ponin mielestä liikaa. Tällä kertaa kuitenkin laukkapohkeet menivät jakeluun ja poni jatkoi eikä rikkonut raville tai pukitellut. Taitaa hiljalleen iskostua pienen ponin pieniin aivoihin tämä ratsuhomman idea.

Aapon mielipide laukannostoista...

Se on hurrrrja!

Laukkapätkän jälkeen Aapo oli taas todella hieno ja rauhallinen. Se käveli nätisti kuikuilematta pitkällä ohjalla ja oli aivan tyyni. Poni pärskikin vähän ja vaikutti kaikin puolin tyytyväiseltä. Asta kiittikin ponia oikein isosti rapsuttamalla sitä kaulasta ja ponihan nautti. Ennen kuin Asta alkoi Aapoa rapsuttelemaan kaulasta, yritin houkutella ponin luokseni, kun se kentän keskelle kääntyi. Poni kuitenkin tyytyi vain katselemaan lyhyen matkan päästä ja kerran se vilkaisi Astaakin, kuin kysyäkseen "voinko mennä?" Ei poni kuitenkaan luokse tullut, mutta eipä se mitään, sillä selvästikin se oli mielestään töissä, eikä mamman halittavana.

"Oi just siitä!! Ihanaaa!"

kieli<3

Tallissa poni sai seistä vapaana käytävällä, kun Asta otti satulan pois ja enpä olisi uskonut ponin seisovan niin hienosti paikoillaan. Suitsetkin avattiin ennen kuin laitettiin riimu kaulalle, ja siinä se poni vain seisoi nätisti. Hieno poni! Huuhdeltiin kevyesti ponin jalkojakin, kun olivat melkoisen rapaiset. Aapo oli yllättävän nätisti vesarissa, vaikka vettä letkulla jaloille laitettiinkin. Etujalat antoi huuhtoa hyvin, takasien kanssa vähän yritti väistellä, mutta oli  todella nätisti muuten. On se vaan hieno!

Näin meillä! (pahoittelen, linssi meni huuruun)

Tämän viikon talleiluista ei olla vielä sovittu Astan kanssa mitään. Itse käyn varmastikin ainakin kerran, mutta saa nähdä pääsenkö useamminkin. Ensisijaisesti pyrin saamaan Ainon äidilleni hoitoon, kun tallille menen ja tietysti yritän saada kuvaajan mukaan myös. Uudella kamerallani kun voi napsia videoitakin, niin olen ajatellut, että voisi yrittää saada blogiin taas videoitakin napsittua. Tosin joudun aina menemään äitini luokse ne editoimaan, mutta se onneksi onnistuu kyllä päivisin, kun heillä ei ole ketään konetta tarvitsevaa henkilöä kotona.

Ehkä siitä sittenkin tulee vielä jotain

Tänään oli vuorossa tallireissu Astan kanssa, ja tallille suuntailtiinkin Hööksin kautta. Haettiin sieltä Aapolle uudet ohjat ja tarttuipa matkaan myös uudet suitsetkin. Suitsia kun sovitettiin tallilla, todettiin niiden olevan Aapolle hieman pienet, joten emme päässeet käytössä näitä uusia testaamaan. Asta sai tänään kavuta selkään, sillä itselläni oli mukana uusi leluni. Tuo uusi lelu on siis uusi kamera, jonka intouduin Hulluilta Päiviltä shoppaamaan, pitkällisen pohdinnan jälkeen. Reilun vuoden olen jo uudesta kamerasta haaveillut, joten nyt sen sitten päädyin ostamaan. Halusin sitä päästä heti tallilla testaamaankin, jonka vuoksi Asta pääsi kapuamaan ponin selkään. Ainokin oli mukana matkassa ja tyttö istuskeli hienosti rattaissa tallireissun ajan. Vaunuissa pötköttely ei kelvannut, joten jouduin vaihtamaan Ainon menopelin sitten vaunuista matkarattaisiin.

Asta laitteli Aapon kuntoon ja poni oli melkoisen kivasti käytävällä. Vähän joutui Asta ponia komentamaan, mutta pääsääntöisesti Aapo oli lähes mallikelpoisesti. Poni saatiin siis kuitenkin hyvin varustettua ja itse lähdin sitten jo edeltä Ainon ja Astan koiran Vilin kanssa ulos. Asta tuli Aapon kanssa perästä ja nousi heti pihassa jo selkään. Aapo seisoi todella nätisti paikoillaan selkäännousussa ja matka kentällekin meni hyvin rauhallisesti.

Tallitonttu

Kentällä Aapo oli taas kuin ruutitynnyri ja virtaa riitti vaikka muille jakaa. Asta saikin aloittaa työnteon aikalailla heti ja tänään nähtiinkin alkuun paljon voltteja ja ympyröitä. Aapo taipui aika kivan näköisesti molempiin suuntiin, vaikka näyttikin aikalailla hirveltä aina ajoittain. Asta sai kuitenkin Aapon menemään todella kivasti ja ajan kanssa poni rauhoittuikin ja se haki pyöreäksi. Aapo sai paljon kehuja jokaisesta myötäyksestä ja ainakin omasta mielestäni tänään koettiin edistysaskeleita taas.

Vähän poni oli toki kenkku tänäänkin, sillä se reagoi taas raippaan ja omasta mielestään turhiin eteenpäin pyytäviin apuihin pukeilla. Asta kuitenkin sai hyvin ratsastettua Aapoa jokaisen pukin aikana ja jälkeen, ja hiljalleen poni alkoi tajuta senkin, ettei pukittelulla saa mitään järkevää aikaiseksi. Vähän toki piti aina välillä kokeilla ja protestoida, etenkin laukannostoissa, mutta jos ei niitä hetkiä lasketa, oli poni tänään todella kivan näköinen ja oloinen.

Ennen laukkoja Asta antoi Aapolle oikein pitkät välikäynnit, joiden aikana poni sai venyttää kaulaansa ja olla aivan niin pitkä kuin halusi. Aapohan oli tästä hyvin mielissään ja käveli todella nätisti pitkällä ohjalla. Vähän välillä katseli ja ihmetteli maailman menoa, mutta muutoin painoi päätä alas ja oli aivan lopettamismielellä.

Laukannostoissa Aapo tosiaan kenkkuili pukittamalla ja tarjoamalla vastalaukkoja, mutta laukkojen jälkeen saatiin hienoja ravipätkiä. Poni oli todella hieno ja kantoi itseään hyvin. Ei se mikään ihan huono nelivuotias ole, vaikka raakile onkin. Kyllä siitä vielä hyvä harrastekaveri tulee, kunhan vähän rauhoittuu ja oppii enemmän asioita.

Tallille lähtiessä Asta availi itse portin Aapon selästä ja melko hyvin tuo tänäänkin sujui. Mitä nyt Aapo olisi halunnut olla kovasti avuksi, jonka seurauksena ylempi porttilankku tippui ja Asta joutui tulemaan alas, jotta sai lankun paikoilleen ja pystyi jatkamaan portin avaamista. He yrittivät myös sulkea portin, mutta jälleen tuo ylin lankku ei oikein ollut yhteistyöhaluinen, joten Astan poikaystävä Sami sitten päätyi sitä porttia laittelemaan.

Aapo rakastaa kaulan alle annettuja rapsutuksia

Kaulastaan hionnut, tyytyväinen poni

Tallissa Asta riisui ja harjasi Aapon, jonka jälkeen hän vielä teki Aapon kanssa porkkanavenytykset käytävällä. Harjatessa Aapo mutristeli taas huuliaan, kun Asta hinkutti kaulan alaosasta piikkisualla. Aapo rakastaa, kun kaulan alaosasta rapsuttaa ja silloin se on aina elefantti-ilmeellä. Loppupäiväksi poni pääsi karsinaansa, kun oli ollut ulkona jo ennen tallille menoamme.