Kukkahattutäti ja hippiponi

Ostin sunnuntaina tallillamme järjestetyltä kirppikseltä kaverin myyntipöydästä kuolaimettomat Aapolle testiin ja tänään niitä sitten testailtiin. Alkuun katselin, kun tallinpitäjämme lanasi kentän kaverin kanssa, hieman omintakeisella tyylillä. Kun kenttä oli saatu lanattua, lähdettiin kaverin kanssa hakemaan meidän poneja ja varusteltiin ne tallissa. Kaveri vähän siisti Aapon etukavioita ennen varustusta ja kun oltiin saatu ponit valmiiksi lähdettiin kentälle.

Oli ihan hassua nousta ponin kyytiin, sillä menin nyt ensimmäistä kertaa pitkään aikaan satulalla, kun saatiin lauantaina tosiaan satula käyttöömme. Käpsyttelin jonkin aikaa ja fiilistelin sitä miltä poni tuntui. Se oli todella reipas ja energinen, mutta ei kuitenkaan häslä. Ohjaus toimi yllättävänkin kivasti kuolaimettomilla ja jarrutkin löytyivät hyvin, vaikka alkuun meidän jarrutusmatkat olikin vähän pitkät, kun olin hieman varovainen pidätteiden kanssa. Verkkailin ponin siinä käynnissä tehden pysähdyksiä, voltteja ja ympyröitä melko pitkällä ohjalla, Pyörittiin vaan ympäriinsä ja tunnusteltiin uusia suitsia. Kun alkoi tuntua siltä, että ponilla toimii ohjaus ja jarrut käynnissä kokeiltiin ravia. Aapo meni ihan älyttömän kiltisti ja reippaasti sinne minne pyysin, teki voltit ja ympyrät hienosti ja hidasti heti ensimmäisestä pidätteestä. Huomasi kyllä, että poni kuunteli nyt enempi istuntaa, kun ei ollut mitään suussa. Ihan mahtava fiilis oli, kun poni kuunteli kerrankin kunnolla istunnasta ne pidättävät avut, eikä ohjaa niin paljoa tarvinnut, vaikka kyllä sitäkin vähän piti tukena käyttää.

Poni tuntui niin äärettömän kivalta, että oli pakko kokeilla miten hidastaminen ja kääntäminen laukassa sujui, ja yllätys oli kyllä ehdottoman positiivinen, kun poni nosti ensinnäkin laukan todella kivasti ja sekä kääntävät että pidättävät avut menivät todella hyvin perille. Poni tuntui myös tasapainoisemmalta laukassa, kuin normaalisti, mutta todellisuudesta en sitten tiedä miten paljon tasapainoisemmalta se näytti.

Otettiin aika paljon välikäyntejäkin ja poni tuntui niidenkin aikana todella kivalta. Kokeiltiin välikäyntien aikana vähän peruutuksia ja väistöjäkin ja vitsit kun poni toimi kivasti! Peruutuksetkin meni niin pienin avuin ja rennolla ponilla, että olin aivan äimänkäkenä siitä, että olinko oikeasti edes oikean ponin selässä.

Lopussa kaveri otti vähän kuvia, kun nappasin vielä kaikki askellajit läpi ja ihan lopuksi otettiin vielä ponista hippikuvia pelkät suitset päässä, joten kaikista postauksen kuvista kiitokset Anskulle!

Aapoa ei kiinnosta poseerata

Suuren työn lopuksi, korvat pystyssä!

Hippiponi<3

"Ei kiinnosta!"

"No jos mä toisen korvan nostan?"

"Lopettaisitte jo..."

Aapo oli kyllä niin pirun kiva noilla kuolaimettomilla, että naureskelin Anskulle sitä, kuinka muut saa mennä Aapolla normisuitsilla, mä leikin kukkahattutätiä ja luomuilen päävehkeiden suhteen (paitsi maastossa, koska sinne en uskalla ainakaan vielä kuolaimettomilla lähteä). Aiotaan aivopestä kaikki ja kohta meillä on tallissa vaan tällaisia hippeilijöitä, mitähän meijän tallinpitäjä tykkäis...

Pikkuponiratsastusta

En ole nyt päivitellyt, sillä olin alkuviikon mökillä ja sieltä palattuani en juurikaan ole kuvia Aaposta saanut otettua. Pikaisesti päivittelen kuvattomasti meidän kuulumisia kuitenkin, ettette aivan luule meidän väsähtäneen kaikesta auringonvalosta johtuen.

Torstaina kävin itse liikuttelemassa ponin, mentiin kaverin kanssa pellolle liikuttamaan ponit ja Aapokin oli yllättävän kiva. Tehtiin paljon väistöjä sekä avoja käynnissä. Muutaman kerran hypättiin ojien yli, jotta sain ponia vähän innostumaan. Treenattiin myös yhden pelottavan kohdan ylittämistä ja vaikka poni aika paljon epäröikin, päästiin jokaisella yrittämällä yli hienosti. Loppuun käytiin kävelemässä maastossa, ja olin hurjan ylpeä kun Aapo 5v oli niin hienosti, vaikka Fred-pappa noin 20v sikaili ihan kympillä. Oltiin ihan vain ilman satulaa ja suussa suora kuolain. Ihan mahtifiilis, kun uskalsin käydä noin maastossa, vaikka vaan käveltiinkin!

Perjantaina Verna ratsasti ponin, oltiin taas pellolla ja hän työsti ponia taivutellen. Verna ratsasteli reilun tunnin verran ja poni oli lopulta aika hyvä.

Lauantaina Nea tuli taas ratsastamaan Aapolla, sillä hän toi meille satulankin. Vaihdettiin ensin kapeampi kaari satulaan ja sitten lähetin Nean kentälle. Nea tuuppaili ponia ihan kunnolla noin tunnin ajan ja mitä kirppistalkoiluiltani ehdin vilkuilla, meni poni todella kivan näköisesti. Nea teki sen kanssa avoja, sulkuja ja väistöjä niin käynnissä kuin ravissakin ja lisäksi vaati ponia huomattavasti enempi, kuin mitä ollaan tunneilla vaadittu. Nea sai ponin myös laukkaamaan kivasti pyöreänä ja olin kyllä kovin ylpeä pienestä ponistani, kun se on niin potentiaalinen! Sovittiin Nean kanssa, että tässä kuukauden sisällä hän tulee ratsastamaan ja kranioimaan ponia, jotta nähdään vähän, että missä mennään lihashuollon kanssa. Tärkeintä kuitenkin on, että saatiin nyt Nealta tuo satula meille ostettua ja poni pääsi oikein kunnolla hikitöihin.

Tänään poni saikin vapaan, sillä meillä oli tallilla kirpputori. Kovinkaan paljoa en saanut myytyä, mutta muutamia tavaroita kyllä. Vielä on paljon tavaraa myytävänä, ja täytyykin niitä tuossa joku päivä kuvailla, että saan päivitettyä tuota blogin kirppissivua.

Puolikuntoinen omistaja

Kävin tänään vielä ennen mökille lähtöä tallilla, mutta kaverini Nea tuli ratsastamaan ponin. Olen itse puolikuntoinen ja oltiin Nean kanssa puhuttu jo alkuviikosta, että hän tulisi joku päivä ratsastamaan Aapolla ja tuomaan satulan meille lainaan. Tänään ei kuitenkaan vielä satulaa saatu käyttöön pysyvästi, sillä Nea vielä tarvitsee sitä oman heppansa kanssa ja en itse muistanut eilen Hööksistä ostaa kapeampaa kaarta siihen. Koska Nea tuli ratsastamaan, pidettiin vielä tänään kenttäpäivä, kun oli suora kuolainkin kokeilussa ja en olisi päässyt rattaiden kanssa pellolle (pellolle vievällä tiellä on mutakohta, mistä en olisi rattaiden kanssa päässyt). Tänään ei kuitenkaan eilisen tahmailusta ollut tietoakaan, sillä poni oli heti alkukäyntien jälkeen aivan sen oloinen, kuin olisi lentoon lähdössä.

Poni olikin tänään aivan kuivuneen mudan peitossa, kun hain sen tarhasta, joten puunailin sitä Neaa odottaessani. Jalkojen puunaamisessa olikin hommaa, sillä pienet pölyhiukkaset ärsyttivät jo valmiiksi ärtynyttä kurkkuani ja jouduin vähän väliä pitämään yskimistaukoja. Minulla olikin ponin puunaus kesken Nean saapuessa, mutta aloin sitten pikaisesti ponia varustamaan, kun Nea satulan kanssa tuli. Auttelin Nean pihassa jo selkään ja lähdettiin kentälle. Poni oli aivan erilainen kuin eilen, sillä se käveli jo alkukäynneissä aika kivasti. Nea käveli todella pitkät alkukäynnit, sillä hänellä oli tärkeä puhelu siinä meneillään ja puhui sen loppuun ennen kuin alkoi ratsastamaan kunnolla.

Nea työsti ponia pääasiassa ravissa, ensin toki käynnissä kaikin puolin avut läpi ja kun poni toimi käynnissä niin sitten ravissa työskentelyä. Aika paljon näin Nean tekevän avoja, sulkuja ja jonkin verran väistöjäkin. Myös ympyrällä poni pääsi aika paljon työskentelemään. Nea pisti ponin työskentelemään vähän totuttua rankemmin, sillä hän vaati ponilta enempi kuin ollaan tunneilla vaadittu. Mielestäni tämä oli ihan hyvä, sillä poni työskenteli Nean kanssa ajoittain todella kivan oloisesti, se oli rento, mutta kuitenkin aika kivassa paketissa.

Laukat Nea otti myös molempiin suuntiin, lähinnä hakien ponilta rentoa laukkaa ilman, että pää nousee ihan taivaisiin. Aapo menikin varmaan ensimmäistä kertaa elämässään ihan oikeasti aika pyöreänä laukkaa ratsastajan kanssa. Eihän se toki täydellisen pyöreänä mennyt, mutta ajoittain kyllä ainakin omaan silmääni ihan kivan pyöreänä ja lyhyenä. Hieno ponimies!

Laukkojen jälkeen poni vilautti aina muutaman askeleen ajan ihan todella hienoa raviakin, niinkuin se aina yleensä laukkojen jälkeen tekee. Loppuraveissa Nea tunnusteli ponia ja kokeili hieman keskiraviakin, kun poni tuntui siltä, että voisi onnistua. Ihan ei ponilapsi kuitenkaan jutun jujua tajunnut ja yritys jäi yritykseksi. Ravailujen ja pitkien loppukäyntien jälkeen poni päästettiinkin sitten omaan karsinaansa yöpuulle ja puhuttiin Nean kanssa siitä, että hän tulee jossain vaiheessa kevään edetessä taas ratsastamaan Aapolla, kun oma tammansa on tällä hetkellä kantavana.

Tokikaan Aapo ei koko aikaa tasaisesti kulkenut, vaan välillä pää nousi ylös tai vaihtoehtoisesti turpa painui luotiviivan taakse ja näin ollen poni oli kuolaimen takana. Se kuitenkin meni yllättävän pitkiäkin pätkiä tasaisesti ja niistä olen erittäin iloinen. Läheskään kaikissa postauksen kuvissakaan poni ei varmasti ole ihan tasaisesti luotiviivalla tai aavistuksen etupuolella, mutta yritin katsoa parhaimmat kuvat tähän postaukseen kuitenkin.

Loppuraveissakin ponilta vaadittiin asettumista

Kenttälomaa

Meillä oli tänään taas Vernan tunti ja kun olin tiistaina katsonut vuokraajan tuntia, oli oma fiilis kovin odottavainen. Poni oli ihan todella kivan oloinen tiistaina vuokraajan kanssa ja kun olin eilen vain rennosti mennyt kaikki askellajit läpi, odotin ponin olevan tunnilla hyvä. Kattia kanssa, poni kyllä toimi ihan kohtalaisesti, käveli reippaasti ja hyvin, mutta siinä kaikki. Ravi oli kyllä hyvää noin muuten, mutta kovin rauhallista ja hidasta. Alkuun taluttelin ja poni tosiaan käveli hyvin, Verna teki alkuverkan liinassa ja poni meni oikein nätin näköisesti, vaikkakin aika hitaasti (ja yrittipä se viilailla Vernaa linssiinkin, kun ei olisi halunnut oikeassa kierroksessa työskennellä).

Eilen tehtiin käyntiväistöjä

Ja kokeiltiin raviväistöä

Tehtiin alkuun kulmatehtävää, jossa piti ensin tehdä puomeista muodostettuun kulmaan takaosakäännös, siitä ravissa ympyrä puomin yli, käännös toiseen suuntaan ja toisen puomin yli. Poni toimi tässä tehtävässä vielä kivasti ja ravi oli aika jees. Ei kuitenkaan ihan niin hyvää, kuin olisi toivottu joten vaadittiin sitten ihan tarkoituksella ponilta mahdollisimman pientä käyntiä, jotta se sitten luvan saatuaan liikkuisi reippaasti ja vähän jopa isostikin eteen. Ei kuitenkaan saatu toivomaamme reaktiota aikaiseksi useista yrityksistä huolimatta, joten yritettiin vähän innostaa ponia ravikahdeksikolla puomien yli. Saatiin lopulta yksi ihan kiva puomien ylitys ja siihen lopetettiin. Hyppäsin jopa vauhdissa alas selästä, kun niin kiire tuli kehumaan pientä ponimiestä.

Poni verkkailee liinassa

Vernan kanssa puhuttiin tunnin jälkeen, että poni tarvitsee nyt lomaa kenttätyöskentelystä, mennään siis vain pellolla tai maastossa, ei kentälle ollenkaan. Kahden viikon jälkeen mennään taas kentälle, hypätään ja sitten pari päivää taas pois kentältä ennen kuin aletaan taas tekemään sileän työskentelyä kentällä.

Meillä on nyt satulakin tiedossa, joten aion itsekin yrittää päästä maastoon mahdollisimman paljon. Muutoin joudun tyytymään talutteluun tallin ympäri, jos en saa Ainolle hoitajaa. Aina kun Aino on hoidossa, aion yrittää päästä maastoon kaverin kanssa (en oikein mielelläni maastoile yksin, kun pelkään eksyväni) tai sitten menen pellolle pitämään hauskaa. Pääasia kuitenkin on, että seuraavaan kahteen viikkoon poni ei joudu työskentelemään kentällä lainkaan, sillä sen kenttämotivaatio on tällä hetkellä aivan hukassa.

Naksnaks ja sulkutaivutuksia

Lauantaina menin jo aamusta tallille, sillä oltiin yhden Finessen tiimiläisen kanssa sovittu, että naksutellaan sekä Finesseä että Aapoa. Päätettiin kuitenkin jättää herkkäsieluisen Finessen naksuttelu sikseen kovan tuulen vuoksi ja naksuteltiin pelkästään Aapo. Poni oli ihan todella hieno, se hienosti muisti kosketuskepin idean ja jopa luopui palkkiosta ennen kuin sai sen! Ihan mahtava poni. Kokeiltiin myös pidemmällä matkalla, eli treenattiin luoksetuloa. Aapo teki sitäkin kuin vanha tekijä, vaikkei ollutkaan koskaan ennen sitä tehnyt.

"Tohon mä tökkään!"

Silmät kiinni ja toivotaan, et osuu oikeeseen kohtaan :D

Naksuttelun jälkeen Aapo pääsi boksiin syömään päiväheinät, sillä meillä oli tunti yhdeltä ja arvelin, ettei poni ehtisi heiniään ennen tuntia syödä. Arvelin ihan oikein, sillä kun lähdin ponia harjailemaan ja varustamaan tuntia varten, oli sillä heinää vielä reilusti. Laittelin ponin käytävällä kuntoon ja Vernan saapuessa lähdettiin kentälle. Taluttelin alkukäynnit ja sitten Verna otti ponin pessoan kanssa liinan päähän. Aktivoitiin pessoan avulla ponia ottamaan takaosaa enempi alle ja ihan todella paljon parempaa liikettähän siitä sitten irtosi. Laukkakin oli todella kivan ja tasapainoisen näköistä.

Pääsin selkään ja ensin haettiin taas vähän kääntymistä takaosan ympäri, kun Verna keksi laittaa meille taas tötsiä avuksi. Tötsien kanssa muuttui tehtäväkin ja otettiin ensin käännös takaosan ympäri, sitten toiseen suuntaan, suoristus ja sulkutaivutusta. Taas sama, mutta toiseen suuntaan. Huomasin omassa kehossani selkeän puolieron, sillä kun pyysin vasemmalla pohkeella takaosaa oikealle, sujui todella kivasti, mutta oikealla pohkeella en tahtonut millään saada takaosaa vasemmalle. Treenattiinkin sitten ihan vain uraa pitkin tätä oikealla pohkeella takaosan siirtämistä vasemmalle ja lopulta saatiin kuin saatiinkin ihan todella kivoja askelia. Kerran peruuteltiinkin, kun jouduin pysäyttämään ponin, että sain ohjat kunnolla käsiini (meillä oli ponilla sekä suitset että kapson, molemmissa omat ohjat) ja pidättäessäni sitten poni peruutti ihan todella nätisti. Pyydettiin siis parit peruutukset ennen sulkutaivutuksen jatkamista ja voi vitsit mitä peruutuksia sieltä tuli. Ihan todella pienin avuin ja rennolla ponilla. Ihan mahtava fiilis!

Tunti lopetettiin hyviin sulkuaskeliin ja poni saikin palkkioksi paljon rapsutuksia. Vähän harmillisesti ei ollut kuvaajaa tunnilla, mutta pääasia kuitenkin on, että itselle jäi hyvä fiilis ja tunti oli oikeasti todella onnistunut.

Naksuttelusta on hyvä pitää välillä nautiskelutaukoja

Aapo näyttää ihan rapsutuksia kerjäävältä koiralta!

Rakkausponi!

Rakkausponi hoitopaikalla <3

Aapolla oli eilen taluttelupäivä tiistaisen kranio-sakraalihoidon jäljiltä. Päätin ihanan auringonpaisteen vuoksi puunailla ponin pihalla ja jalatkin kävin pesemässä kaikesta kurasta. Aapo nautiskeli harjauksesta ja kiinnitin taas huomiota sen lisääntyneisiin valkeisiin karvoihin, joten päätin ottaa niistä nyt ihan kuvatkin.

Aino oli matkassani mukana, joten hänen nukkuessaan kävelin ensin muutaman kierroksen tallin ympäri ponin kanssa ja kun tallikaveri sai hurjat agilityesteensä pois kentältä mentiin sitten vielä hetkeksi kentälle kävelemään. Aapo käveli todella kivasti ja reippaasti koko ajan. Se kävi myös nautiskelemassa piehtaroinnin muodossa. Aapo on kyllä siitä kiva poni, että se ei käy tällä hetkellä tarhassa piehtaroimassa, sillä se on liian märkä ja mutainen, sen sijaan kentällä poni käy mielellään piehtaroimassa ja ottaakin luvan saatuaan siitä kyllä kaiken ilon irti.

Oikean puolen karvapyörre

Hännäntyvi

Vasemman puolen karvapyörre

Mahan raita (=karvapyörre)

Kunhan poni saa karvansa vaihdettua, otan siitä uudet kuvat, joista näkee paremmin nuo valkeat karvat. Nyt sillä on vielä aika pitkä karva ja siksi ei ihan niin hyvin nuo valkoiset karvat erotu, kuin kesäkarvasta. Niitä kuitenkin on, ja ennen kaikkea niitä on enempi kuin vuosi sitten. Ovat siis taas lisääntyneet huimasti.

Töitä ja hemmottelua, niistä on ponin päivä tehty

Tänään meillä aloitti uusi vuokraaja, kun Vivian joutui omien kiireidensä vuoksi ponin vuokraamisen lopettaa. Uusi vuokraaja kävi heti tänään Vernan tunnilla ponin kanssa ja itse menin tuntia seurailemaan.

Alkuun ponia verkkailtiin taas irtona ja Verna sanoi sen liikkuvan taas paremmin kuin viime viikolla. Aikansa poni liikkui hyvin, mutta sitten se keksi ottaa hatkat ja kävellä tuosta vain lankojen läpi, kun tarhakaveri meni kentän ohitse. Poni saatiin takaisin kentälle ja Verna alkoi näyttämään vuokraajalle taivutusverkkailua maasta käsin. Poni toimi kivan näköisesti vuokraajankin kanssa ja hetken taivuttelun jälkeen hän pääsi sitten ponin selkään ja liinan päähän.

Verna teki vuokraajan kanssa saman kuin minun kanssani ensimmäisellä kerralla, eli katsoi istunnan kuntoon ja sitten alettiin tekemään enempi töitä. Vuokraaja pääsi tekemään taivutuksia ja fiilistelemään sekä reipasta ravia kuin kokeilemaan raviväistöjäkin loppuun. Aapo toimi kivasti vuokraajan kanssa ja hän tuntui tykänneen tunnista kovin.

Illemmalla Nea tuli vielä hoitamaan ponin kranio-sakraaliterapialla ja poni oli vähemmän jumissa kuin kuukausi sitten! Ihan mahtava fiilis tuli, kun sain tämän tietää, sillä ainakin poni on liikkunut paremmin ja näin ollen jumeja saatu auki.