Päivittely on ollut nyt todella pahasti jäissä ihan siitä syystä, että viime viikolla havaitsin Nemon liikkeessä jotain epämääräistä joka maastakäsin oli tunnistettavissa epäpuhtaudeksi. Oikean takasen askel näytti etenkin ympyrällä lyhyeltä ja jäykältä. Ensin epäilin syyn olevan takasuojissa, jotka olivat meillä vasta toista kertaa käytössä. Ajattelin siis että suojan ja jalan väliin olisi päässyt hiekkaa vasta valmistuneen kentän pohjasta, mutta suojien poistaminen ei auttanut. Pari päivää seurailin Nemon liikettä ja perjantaina soitin sitten Hyvinkäälle varatakseni klinikka-ajan. Esitietoina klinikalle annoin oikean takajalan epäpuhtauden - lyhyt ja jäykkä askel sekä parit aiemmin talvella sattuneet liukastumiset jolloin Nemo on pyllähtänyt liinassa vasemmalle kankulle.
Sain kuin sainkin klinikka-ajan jo maanantaille ja kävime tuolloin kaverini Roosan ja Fionan kanssa käyttämässä Nemoa klinikalla. Roosasta ja Fionasta oli ehdottomasti todella suuri apu reissussa, sillä Nemo oli esimerkiksi lastauksesta aivan eri mieltä kanssamme. Ja klinikallakin oli kiva, kun pystyi antamaan hevosen välillä toisen pideltäväksi. Ei meinaan ollut ihan kevyttä puuhaa kannatella Nemon päätä rauhoituksen jäljiltä.
Ontumatutkimus sujui oikean takajalan osalta ihan hyvin, mutta vasenta Nemo ei antanut edes taivuttaa. Juoksuttaessa ontui lievästi vasenta takasta, ei sitä oikeaa joka oli kotona havaittu epäpuhtaaksi liikkeeltä. Ravissa suoralla ontuma 2/5, liinassa ontuma selkeämpi oikeassa kierroksessa. Kuvailtiin kintereet joista ei merkittävää muutosta havaittu, hiuksia jos haluaa lähteä halkomaan niin aavistus harventumaa etuosassa. Varsinaisena diagnoosina kinnerniveltulehdus. Hoitona lääkittiin olemmat kinnernivelet kortisonilla ja hoito-ohjeiksi viikko kävelyä jonka jälkeen paluu normaaliin liikuntaan. Kengittäjääkin eläinlääkäri halusi konsultoida ja saimmekin sitten klinikkakengittäjä Jaskalta uudet kengitysohjeet takasia koskien.
Röntgenkuvausta varten Nemo rauhoitettiin ja vielä toisen annoksen rauhoittavaa Nemo sai kun piti klipata kintereistä karvaa piikitystä varten. Oli sen verran jännä kapistus klinikan hiljainen klipperi, ettei röntgeniä varten annetun rauhoittavan vaikutus enää riittänyt. Enpä muuten ole koskaan aiemmin nähnyt hevosen reagoivan yhtä nopeasti rauhoittavaan. Nemo vaipui ihan muutamissa sekunneissa täysin koomaan. Se jopa vaikutti kuorsaavan yhdessä vaiheessa!
Toivon suuresti, että kinnernivelten piikityksestä olisi nyt apu ontumaan, mutta mikäli ei ontuma sen myötä poistu viedään toki uudestaan klinikalle ja etsitään ontuman syytä muualta.
Koska oma puhelimeni hengaili autossa suurimman osan klinikalla olostamme, otti Fiona ja Roosa minulle muutaman kuvan muistoksi. Tahdon nämä Nemon kännikalakuvat jakaa teillekin, toinen kun on aivan tööt.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti