Hermoheikko paniikkiponi

Aapolla oli tänään selvästi virtaa ja sen myötä vähän pöllöenergiaa. Jo tarhasta hakiessa poni oli kovin säpsäkän oloinen ja se säikkyi muunmuassa tallinpitäjämme koiraa, joka haukkui. Tallissa piti huudella ja olla muutenkin todella ärsyttävä. Moneen kertaan joutui komentamaan ponia olemaan asiallisesti, kun kavioita putsatessakin meinasi mennä vain kuopimiseksi koko homma. Sain kuitenkin ponin varustettua ja lähdettiin kentälle.

Siskoni oli taas poikaystävänsä kanssa mukana ja he toimivat kuvaajan roolissa taas. Aapo vähän kyttäsi heitä, kun heillä oli sateenvarjo, mutta sade lakkasi onneksi ja he saattoivat jättää sen pois. Aapo on kyllä ennenkin nähnyt sateenvarjon, eikä ole edes pelännyt, mutta nyt oli kentän puskapäätykin niin kovin pelottava, että sateenvarjo vain pahensi ponin hermoilua.

Aloin jo heti alkukäyntien aikana työstämään ponia kevyesti, sillä en voinut lainkaan pitää sillä pitkää ohjaa aluksi. Niin paljon poni hermostui jos mentiin vähänkään kohti puskapäätyä. Pääsääntöisesti päästiin melko pitkälle puska päätyyn, kunnes poni teki stopin ja alkoi tuijottamaan päätyä puhisten. Liian aikaisin jos pyysin eteen, niin poni peruutti ja yritti kääntyä pois, tai alkoi ihan tosissaan riehumaan. Kun puolestaan ajoitin eteenpyynnön oikein, otti poni sen pari askelta eteen kunnes taas pysähtyi jännittämään. Jos ei stoppailtu, niin sitten mentiin lähestulkoon pohkeenväistöä puolet päädystä ja puolet yritettiin kaahottaa. Juttelin kuitenkin ponille paljon ja annoin sille heti paljon rapsutuksia, kun se teki niinkuin pyysin - eli käveli nätisti eteen ja ei yrittänyt singota jokaiseen mahdolliseen ilmansuuntaan.

"En voi mennä, pelottaa!"

"Apua, mitä tuolla kulmassa on?!"

"Mamma tuolla on ihan varmasti jotain, en voi mennä sinne!"

Hiljalleen sain Aapon olemaan oikeassa kierroksessa hyvä, käynnissä. Vaihdettiin suuntaa ja koettiin taas kauheat pelkopanikoinnit toiseen kierrokseen. Vasemmassa kierroksessa pääty oli jopa paljon pelottavampi, kun nurkassa olevat esteet näki jo kauempaa ja hieman eri vinkkelistä kuin oikeassa kierroksessa. Parit kerrat poni meinasikin paeta paikalta, mutta loppujen lopuksi ei kuitenkaan paennut. Vasempaan kierrokseen oli huomattavasti vaikeampi saada Aapo menemään ilman jatkuvaa kyttäilyä tuosta puskapäädystä, mutta sain senkin käynnissä sitten lopulta onnistumaan.

Ravissa jatkettiin samaa rauhallisesti päädystä menemisen harjoittelua, mutta selvästi se oli Aapolle hankalaa. Ensimmäisillä kerroilla poni veti stopit molemmissa suunnissa ja puhisi aikansa. Mentiin sitten pari kertaa niin, että otin käyntiin ennen päätyä ja käveltiin päädystä läpi. Sitten mentiin koko kenttää ravissa ja saatettiin tehdä pelottavaan estekulmaan volttiakin. Paljon kuitenkin mentiin myös pääty-ympyrällä ravia toisessa päässä ja poni pääsi rentoutumaan ja myötäämäänkin ravissa. Kevyttä ravia ei kuitenkaan tänään päässyt melkein yhtään menemään, kun poni jännittyi heti huomattavasti enemmän kuin istuessani harjoitusravissa. Olisi ollut kiva kevennellä enempikin, mutta poni selvästi jännittyi enempi keventäessäni, joten tänään oli aikalailla perse satulassa -painotteista ratsastusta.

Kun Aapo alkoi rauhoittumaan ravissakin, päätin nostaa laukan, jotta poni saisi purkaa paremmin virtoja pois. Oikea laukka nousi ihan super hienosti ja poni laukkasi hyvin. Päästiin jopa menemään pelottavasta puskapäädystä ilman sinkoamista, vaikka vähän poni yrittikin kiemurrella ja rikkoa raviin. Laukattin muutama kierros ja vaihdettiin sitten suuntaa.

Vasen kierros oli selkeästi vaikeampi laukannoston suhteen. Poni nosti koko ajan oikean laukan ja yritti kaahottaa. Kun sitten sain vasemman nostettua, meni poni aivan sekaisin kun mentiin puskapäätyyn, ja siellä yritti sitten paeta. Tulipa siinä sitten rikko ravillekin ja pari volttia sitten tehtiin, että poni lopettaisi kaahottamisen. Taas saatiin monet nostot vastalaukkaa ja pienen taistelun jälkeen sitten taas se vasen laukka. Laukattiin useampi kierros pääty-ympyrällä, jonka kokoa vaihtelin. Hiljalleen mentiin sitten puskapäätyynkin ja laukattiin melkein koko päädyn läpi. Otin ponin raville jo ennen kuin se keksi aloittaa temppuilun ja tehtiin sitten ravissa pari volttia ennen kuin mentiin taas ponin mielestä turvalliseen päätyyn.

Se yritti paeta paikalta...

Loppuraveissa poni meni oikein nätisti ja rentoutuikin vihdoin. Oli hyvä lopetella, kun pääsin tavoitteeseeni saada poni rentoutumaan ja kuuntelemaan. Loppukäynneissä poni olikin oikein asiallinen ja käveli todella nätisti.

Pitkällä sivulla ollut estetolppa pelotti, sen ohitse harjoiteltiin avotaivutusta.