Ratsunalku

Kyllä se on vaan ihan tosissaan todettava, että Aaposta on tullut hieno ratsunalku. Se ei ole enää mikään ihan pikkupoika vaan jo eskari-ikäinen, vai pitäisikö sanoa alakoululainen? Ainakin eskarilainen. Tämän totesin tänään ihan kunnolla, kun Kaktu kävi taas ratsuttamassa ponia ja poni oli niin hienona, niin hienona.

Käytiin ensin  taas menemässä rata ympäri ja Aapo oli oikein hienosti, vähän kyttäili yhdessä kohdassa metsään ja kävelin siinä sitten edeltä ja Aapo rauhoittui oikeastaan heti. Päästiin pelottavan kohdan ohi ja Kaktu kysyi mielipidettäni suoralla ravaamiseen. Annoin Kaktun itse päättää pohjan mukaan ja niin sitten poni pääsi vähän ravaamaan jo radalla. Varmaan semmoisen 50-100m Kaktu ravasi, kääntyi ja tuli takaisin jolloin Aapo tarjosi jopa vähän laukkaa. Käveltiin sitten pihalle ja onnistuin itse liukastumaan kun kävelin aivan reunassa, missä oli liukasta. Muutoin rata oli aika hyvä ja vain sohjoinen, mutta loppumatkasta tosiaan reunoilla oli liukasta. Aapokin säpsähti kun liukastuin, mutta nätisti poika totteli Kaktua ja seisahtui katsomaan kun könysin itseni ylös.

Vähän aikaa Kaktu työskenteli pihassa käynnissä ja ravissa ja poni oli todella hieno. Vähän alkuun jännittynyt ja säpsy, mutta kuunteli todella kivasti ja kulki ajoittain jopa edestä lyhyenä, vaikkei todellakaan pyydetty kulkemaan kaula kaarella ja turpa ryntäissä. Oikeastaan ainoa ongelma oli lumihanki, minne Aapo olisi kovasti halunnut mennä. Ponilla tuntuu olevan joku pakkomielle lumihankia kohtaan kun aina pitäisi päästä kahlailemaan hankeen. Oikealle työskenneltiin tänään vähän vähemmän, mutta Kaktu sanoi Aapon olleen tänään oikealle parempi kuin ennen, mikä on todella hienoa. Oikea kierros kun on Aapolle vaikeampi, mutta tänään se kulki oikeallekin hienosti. 

Sinne se meni

Ja tuli takas vauhdilla

Kyllä, ihan vauhdilla

Aapo yritti ajoittain punkea turhan paljon ulos, joten Kaktu asetti sen vuoksi välillä vähän reilummin hankalassa kohdassa.

Paras ravikuva tältä päivältä

Ja ihan tosiaan, Aapo ihan itse haki turvan alas ja myötäsi. Sen vuoksi itse ainakin ponin ratsuopettelua katsoessani välillä epäilen vakaasti ponin ikää. Aapolla on niin hyvät hermot ja sillä tuntuu olevan kova tarve miellyttää ratsastajaa. Toki Aapollakin on omat kommervenkkinsä, kuten lumihankeen punkeminen ja muutenkin satunnainen kiemurtelu. Kaktu sanoi tänään itseasiassa, että Aapo on todella pehmeä suusta ja oikeastaan ainoa "ongelma" on, että poni ei oikein tahdo aina pysyä pohkeiden välissä vaan kiemurtelu sotkee välillä palettia. Kaktu sanoi myös, että Aapo on todella nopea oppimaan ja sillä on yllättävän hyvä keskittymiskyky.