Hallittua hyppelyä

Sanottakoon nyt heti alkuunsa, ettei kukaan hermostu, että normaalisti en hyppää Aapolla kahtena peräkkäisenä päivänä, mutta tänään sain entisen tallikaverini Anskun mukaani tallille ja tulimme eilen puhuneeksi, että jos hyppäisi. Vaikka eilen otettiin aika paljon hyppyjä, oli estekorkeus kuitenkin melko pieni. Tänään oli ajatuksena ihan vain katsoa hieman kontrollijuttuja yhden sarjan ja yhden pystyn avulla, ihan vain siksi, että poni eilen oli niin possu ja ryysäilijä.

Mentiin tallille vasta illemmalla ja ilma oli kivasti viilentynyt jonkin verran. Ansku haki ponin ja laitettiin se yhdessä kuntoon. Kentälle mennessä odoteltiin hetkinen, kun yksi tallikaveri irtojuoksutti hevostaan, eikä meillä mikään  tuhoton kiire ollut. Entinen vuokraajamme Vivian oli kuvaamassa, joten postauksen kuvista kiitokset hänelle!

Verkkailin melko lyhyesti kaikki askellajit läpi, tosin käynnissä poni possuili jo heti kun pääsin selkään. Se vain hyppi ja sinkoili ja yritti venkoilla muutenkin. Pari ärähdystä ja napakkaa napautusta raipalla, kun ei muuten kuunnellut mitään, niin jo alkoi se kuunteleminen kiinnostaa. Ravissa poni oli ihan kiva, käynnissä ja laukassa ei niin kiva, mutta ihan ok kuitenkin.

Aloiteltiin hyppääminen pienellä pystyllä, jossa oli muuriverho. Pari kieltoa ja sitten yli. Aapolle erikoisemmat esteet on vaikeita, pitäisi jaksaa jokaisella hyppykerralla laittaa jotain erikoisesteitä, niin ei kyttäisi... Toiseen kierrokseen poni hyppäsi muuriverhoa paremmin, mutta pienesti epäröi siinäkin. Sarja meillä oli yhden askeleen välillä ja sekin meiltä sujui jo alussa hyvin.

Tultiin tätä hurjaa estemääräämme sellaisena tehtävänä, jossa ensin tultiin vasemmassa kierroksessa sarja ja siitä jatkettiin vasemmassa laukassa muuriverholle. Aapo tuli jatkuvasti sarjalta alas väärässä laukassa, vaikka miten johdin ohjalla ja yritin saada sen vasemman laukan. Sattumoisin sarjalta tultiin latopäätyyn, mistä poni tällä hetkellä tahtoo vauhdilla pois (ladon nurkilla on ketunpesä, ja jos ketut ovat siinä pyörineet, ei Aapo siedä latopäätyä lainkaan), joten ponin saaminen raviin ja uuteen laukkaan oli erittäin vaikeaa. Ehkäpä ketut ovat taas pyörineet siinä kentän nurkilla, ja poni siksi haluaa sieltä vauhdilla pois, eikä oikein tahtoisi siellä pidätteitä kuunnella. Lopulta saatiin tosi kivasti vasen laukka ja koko tehtävä menikin hienosti. Pääasia kuitenkin oli tänään se, että Aapo meni todella hyvin noita vastalaukkoja lukuunottamatta. Se kuunteli ja malttoi hienosti odottaa ennen esteitä. Pari ensimmäistä hyppyä meinasi kiihdytellä, mutta kun vähän itse otin reippaamman temmon, niin ei ponikaan kiihdytellyt.

Annoin Anskun loppuverkkailla ponin, sillä Aapo on aivan erilainen ratsastaa, kuin hänen heppansa Brego ja halusin antaa hänelle mahdollisuuden kokeilla Aapoa. Poni toimi Anskun kanssa todella kivasti siihen nähden, että tämä oli ensimmäinen kerta, kun Ansku ponia ratsasti (kerran on kävellyt pari pientä kierrosta ja nauranut vain ponin pienuudelle). Anskun ratsastuskuvat ovat minun ja Vivianin kuvaamia.

Ansku tunnustelee ponin nappuloita :D

Vähän se painui ajoittain luotilinjan taakse, mutta vain hetkittäin

Harmillisesti parhaat hypyt jäivät saamatta kuvina, joten hyppykuvat ovat vain ihan alkuvaiheesta päivän hyppelyitä.