torstai 21. maaliskuuta 2013

Huulipunamies tarhailee

Käytiin tänään taas Astan kanssa yhdessä tallilla, vaihteeksi ilman Ainoa. Oli nautinnollista saada touhuta ilman, että joutuu kuulostelemaan mahdollisia vaunuista kuuluvia ääniä. Asta aloitti Aapon kanssa touhuilun ottamalla ponin käytävälle ja siinä sitten hän harjaili ponin, kun minä viritin meidän toisesta ketjunarusta ketjun juoksutusliinaan. Alkuperäinen ajatuksemme kun oli juoksuttaa Aapoa tänään oikein kunnolla. Tallinpitäjämme kuitenkin tuli pyörähtämään juuri tallissa ja sanoi, että jos haemme yhden orin sisälle, voi Aapon laittaa siihen tarhaan, mutta sitä täytyy vahtia.

Huomasimme myös, että Aapo sai haavan ikeneensä, kun yritti taas järsiä kiinnitysnarujaan. Toinen naruista on "salmiakkinaru", ja ilmeisesti sen kovuus sai ponilta ientä vähän auki, kun pari hammasta oli viime viikolla matkasta tippunut. Tänään meni komennukset perille, kun huitaisi raipalla narua jos poni meinasi alkaa järsimään. Kerran tosin osuin ponia nenään huitaistessani ja ponihan oli aivan töttöröö sen seurauksena. Ei meinannut hetkeen päästää lähelleen!

Aapolla on huulipunaa (eli verta huulessa)

Haimme yhdessä "Dänin" sisälle jonka jälkeen Aapolle ketju suuhun, itselle raippa käteen ja suunta kohti tarhaa. Aapo käveli kivasti vierellä ja ahtaissa kohdissa mentiin pääasiassa Aapo edellä, kun oli pitkä naru. Tuossa matkalla on nimittäin yksi sellainen kohta, jossa vähän jännitän Aapon tulevan päälle. Kun annoin ponin mennä edeltä, se kulki nätisti ja kuunteli minua. Aapo kulkikin osan matkaa sivuaskelin edelläni, kun sitä niin pyysin. Hieno poni!

Dänin kakat aiheutti norsu-ilmeen

"Ahh, aurinkoa!"

Tarhaan Aapo meni nätisti ja suuntasi suoraan umpihankeen kahlaamaan. Hassu. Jonkin verran viereisessä tarhassa olevat tammat saivat Aapon kuikuilemaan sinne, mutta selvästikään poni ei tytöistä stressannut. Jes! Puolen tunnin ajan katselimme Astan kanssa, kun Aapo vaelteli ympäri tarhaa ja lopuksi hoksasi heinätkin. Räpsin kuviakin, ja kyllä harmittaa, kun en saanut parista Aapon hölmöstä hypystä kuvaa. Poni nimittäin heilautti häntäänsä ja se osui lankoihin. Tätä säikähdettiin niin, että kerran pukitettiin aitaa kohti ja sitten vielä hypättiin pari tasajalkahyppyä, kaikki yhdessä ja samassa kohdassa. Naurettiin melkoisesti Astan kanssa tuolle hölmölle hyppelylle. 

Umpihanki on Aapon juttu

Ergonomia?

Kiinni poni ei meinannut antaa, minkä ymmärrän hyvin. Kuka sitä nyt sisälle tahtoisi, kun on vihdoin päässyt tarhaan taas? Onneksi poni saa oman tarhan, kun yksi asukki muuttaa pois. Tuossa tarhassa ei kylläkään ole jokapuolella lankkuja lankojen lisäksi, mutta ainakin tämän päivän tarhailuhetken perusteella vaikuttaisi siltä, että langatkin voivat hyvin riittää.

"No en varmasti tule, kun jään tänne kattelee tyttöjä"

Talutin itse Aapon takaisin talliin ja poni käveli taas nätisti. Kerran säpsähdettiin molemmat, kun tallinpitäjä avasi talonsa oven, mutta sekin oli vain pieni säpsähdys paikoillaan. Tallissa toki piti ilmoittaa heti, että on palattu, mutta muuten Aapo oli oikein mallikelpoinen talliin mennessäkin, mitä nyt olisi halunnut mennä ovista edellä.

Putki liian pitkä ja kuva etuviistosta, mutta on se vaan aika komee.

2 kommenttia:

  1. Sulle on haaste mun blogissa :)

    http://erppajakauramoottorit.blogspot.fi/

    VastaaPoista

Tympäisevä pimeys

Vaikka mä tykkäänkin syksystä ja talvesta vuodenaikoina, ei tää ainainen pimeys kuitenkaan oo munn juttuni ollenkaan. Harmittaa, kun ei saa...